Tässä eilen aloin pohdiskella Hottiksen ominaisuuksia...että mitähän sitä alkaisi tytön kanssa toden teolla harrastamaan. Näin puolen vuoden iän ylitettyä alkaa jo näkyä mistä neiti tykkää. Toisaalta näkyy myös se toinen puoli myös. Esimerkiksi keskittymiskyky ei ole ainakaan toistaiseksi vielä kovin hyvä (mikä on tietenkin rodunomaista, ihana pikku sählääjä). Voipi olla että jäljen saa unohtaa, nenänkäyttö maavainuisesti ei ole kovin luontevaa tälle yksilölle. Toko on siinä rajoilla, miten keskittymiskyky riittää, aika näyttää. Sen sijaan agilityyn tuo viipottaja voisi olla oikeinkin innokas. Eilen kävimme hallillakin ja Hottis rymysi taas suurimman osan ajasta omatoimisesti agiputkessa. Kun vain saisi sen verran aikaa että Ansku vaikka ehtisi alkaa kulkemaan kerran viikossa Pellossa niin voisi alkaa opettelemaan juttuja. Kesällä tarkoituksena on jatkaa hakutreenejä, siihen uskon tytöllä riittävän motivaatiota paljonkin. Seuraavana talvena tietenkin laitamme neidin mukaan valjakkoon tai kokeilemme hiihtämistä. Vauhtia ja vetämisinota tuntuu olevan! Ja koska näyttäisi siltä että huskyt ja valjakot ovat tulleet meille jäädäkseen. Tyttö lähtee varmaankin siis seuraamaan hyvin pitkälti äitinsä Miinan jalanjäkiä, agilityä ja vetolajeja :)
Yksi vaihtoehto on myös purut, kevään aikana tulen luultavasti katsastamaan Hottiksen ominaisuuksia siihen samalla kun treenaan sakemannin kanssa. Nyt kun on päivittäin huippu maalimies ihan vieressä. Ainakin sillä on osa vieteistä kohdillaan, saalis ja agressio tulevat varsin luontevasti. Kysymysmerkki on tietenkin puruote ja hermot. Mutta sitä ei tarvi kyseenalaistaa etteikö neiti tykkäisi tapella!
Toistaiseksi Hottis viettää vielä vapaata junnuaikaa lähinnä lumessa rymyten ;) On poka lihakset kunnossa tämän talven jälkeen!
